Musiikki parantaa aivoterveyttä 2023

Kuva: Jonas Bilberg 

Poster desi: Ville Tarhala

Pandora

Anneli Magnusson, mikä sai sinut lähtemään mukaan Musiikki parantaa aivoterveyttä-kampanjaan? Oliko siihen jokin erityinen syy? 

Minua kiinnostaa kaikenlainen henkinen hyvinvointi ja mielenterveys. Olen hoitanut omaa aivoterveyttäni terapialla ja sen avulla olen oppinut kääntämään negatiiviset asiat itselleni voimavaraksi ja positiiviseksi energiaksi.

Negatiivinen stressi ei tee ihmisen terveydelle hyvää. Jos joku yrittää kontrolloida tai hallita sinua henkisesti, se aiheuttaa ahdistusta ja voimattomuuden tunnetta. Ajattelen, että ihmisten ei pidä aliarvioida omaa tunnettaan ja intuitiotaan siitä, mitkä asiat saavat sinut voimaan hyvin ja mitkä puolestaan huonosti. Näiden asioiden tiedostaminen ja tunnistaminen auttaa, saa voimaan paremmin ja tekee sinusta vahvemman, oman itsesi. 

Mitä ajatuksia muistisairaudet sinussa herättävät? Koskettavatko muistisairaudet jollain tavalla elämääsi?

Rakas äitini on dementoitunut. Huomaan hänessä musiikin vaikutuksen, sillä, vaikka hän unohtaa yhä enemmän, hän voi silti laulaa kappaleita nuoruudestaan. 

Musiikin positiivinen vaikutus aivojen toimintaan on tutkimusten kautta todistettu. Millainen musiikki tuo sinulle hyviä fiiliksiä? Millainen musiikki auttaa sinua rentoutumaan? Kuunteletko musiikkia keskittymisen tai esimerkiksi liikuntasuorituksen tueksi?

Olen kuullut, että musiikki voi jopa herättää ihmisiä koomasta. Tiedän sen varmasti, mutta se on jo toinen tarina! Musiikilla on siis meihin todella iso vaikutus. 

Saan hyvää fiilistä musiikista, joka saa minut tanssimaan. Tällainen musiikki herättää meissä paljon hyvän olon hormoneja, joiden vaikutus säilyy monta päivää!

Nautin hengellisestä musiikista, erityisesti ylistysmusiikista. Hengellisestä musiikista saan turvaa ja tunnen kuinka voin levätä ja olla rauhassa aina sieluani myöten.  

Jos taas haluan rentouttaa kehoani, makaan ja kuuntelen meditatiivista instrumentaalimusiikkia. Joskus kuuntelen rentoutuakseni myös erilaisia podcasteja, joissa keskustellaan positiivisista asioista. Ne rauhoittavat mieltäni. 

Keskittyessäni en kaipaa musiikkia vaan hiljaisuutta. Kuuntelen vain harvoin musiikkia urheillessanikaan, sillä nautin luonnonäänien kuuntelemisesta. Pidän pyörälenkeistä, jolloin voin nauttia vaihtuvista maisemista, tuulen huminasta ja luonnosta ympärilläni. 

Tutkimusten mukaan ihmisten musiikkimakuun ja lempimusiikkiin vaikuttaa erityisesti 13–17-vuotiaana kuunneltu musiikki. Nuoruuden ja lapsuuden musiikkimuistot säilyvät usein myös muistisairailla, vaikka muut muistot katoaisivat muistista. Mikä voisi olla oman teini-ikäsi ikimuistoisin kappale, jonka muistat vielä vanhanakin?

Oi, tulee mieleen paljon biisejä! Sitten kun olen vanha laulan varmasti mukana kun kuulen Bob Dylanin ”Blowing in the wind” tai Cat Steavensin ” How can I tell you” kappaleet. Tulen muistamaan myös Carrol Kingin ja Ola Magnellin musiikin sekä kaikki kappaleet Gyllene Tideriltä ja Noicelta!


Oletko kuullut hoivatahdosta? Siihen voi kirjata henkilökohtaiset toiveensa hoivan suhteen sellaista tulevaisuuden tilannetta ajatellen, jossa ei itse pystyisi ilmaisemaan ajatuksiaan. Hoivatahtoon voi kirjata myös musiikkitahtonsa eli millaista musiikkia haluaisi tällaisessa tilanteessa kuunnella.  Mitä biisejä tai artisteja löytyisi ehdottomasti omalta soittolistaltasi?

En ole aiemmin kuullut hoivatahdosta tai musiikkitahdosta. Omaan musiikkitahtooni kirjaisin, että sitten kun olen sellaisessa tilanteessa, etten itse pysty ilmaisemaan toiveitani haluan kuulla ainakin ”Oh How He Loves Us” kappaleen ja muuta kristillistä musiikkia, kuten Hillsong- lauluja. 

Live-musiikki on aivoterveyden kannalta parasta. Olet esiintynyt paljon. Mikä omista keikoistasi on jäänyt erityisesti mieleen ja miksi juuri se? Entä mikä on paras keikka, jota olet ollut kuuntelemassa?

Parhaat keikkakokemukseni omilta keikoiltani ovat niitä, kun saan olla yhtä yleisön kanssa. Silloin aika pysähtyy ja on vain valtava euforian tunne. Saamme jakaa tämän kokemuksen yleisön kanssa yhdessä, tuntea yhteenkuuluvuutta ja aitoa iloa. Tämä on tapahtunut keikoillani monta kertaa ja tapahtuu edelleen usein. Se on joka kerta yhtä hienoa. 

Ensimmäinen ja vahvin livemusiikki kokemukseni on ajalta, kun olin vielä lapsi. Olimme junamatkalla Pohjois-Ruotsiin äitini ja pikkusiskoni kanssa. Matkustimme sinne tapaamaan isoisääni ja mummoani. Olin tuolloin ehkä 10-vuotias. Junassa matkusti myös joukko nuoria, jotka soittivat kitaraa ja lauloivat. En saanut katsettani irti heistä. Istuin lattialla heidän lähellä katselin ja kuuntelin musiikkia, joka meni suoraan sydämeeni. Tunne oli huumaava. Tunsin valtavaa rakkautta ja iloa, joka täytti koko kehoni. Vaikka olin vasta lapsi, ymmärsin tuolla hetkellä, että ilman tätä tunnetta, minkä musiikki minussa herättää, en voi elää. 


Mitkä ovat terveisesi Musiikki parantaa aivoterveyttä -kampanjan seuraajille? 


Kiitos, että sain jakaa teille ajatuksiani ja kokemuksiani siitä, miten musiikki vaikuttaa elämässäni. Kiitos kun sain, kertoa millä tavalla musiikki on koskettanut minua monissa eri tilanteissa elämän varrella.


Musiikki koskettaa syvästi, jos vain annat sille mahdollisuuden ja uskallat ottaa sen vastaan.

Aili Järvelän

Aili Järvelä, toimit musiikkikummina Oman elämäni sävelet -hankkeessa. Mitä ajattelet hankkeen toteuttamasta Musiikki parantaa avioterveyttä -kampanjasta?

Taiteen merkitys hyvinvoinnille on vääjäämätön, se tekee meistä parempia ihmisiä. Oon mielelläni mukana kampanjassa, joka pyrkii hyvään musiikin avulla. Ja kun ei meistä kukaan nuorru, on tärkeää, että taiteen avulla pyritään tekemään meidän kaikkien tulevaisuudesta valoisampaa.


Mitä ajatuksia muisti tai muistisairaudet sinussa herättävät? 

Toistaiseksi muistiongelmani eivät ainakaan toivoakseni ole vielä diagnosoitavissa, vaan kärsin lähinnä tavanomaisesta hajamielisyydestä, kukapa ei. Olen kuitenkin huolissani keskittymisestäni ja sen kautta muististani.

En usko, että olen yksin keskittymishaasteiden kanssa, sillä informaatiotulva on valtava. Vaatii paljon itsesäätelyä toimia viisaasti näiden nykyajan vempaimien kanssa. Toisaalta uuvuttavasta tietotulvasta ei voi syyttää vain yksilöä vaan täytyy katsoa myös laajemmin, rakenteita. Minkälaiset ovat aikamme opetusmetodit taikka työelämän trendit? Ajattelen, että teknologiaa, niin nerokasta kuin se onkin, ei voida hyödyntää loputtomasti opetuksessa tai työelämässä ilman, että se muuttuu meille karhunpalvelukseksi eli  kuormittaa aivojamme auttamisen sijaan.


Mitä olet oppinut omissa opinnoissasi musiikin vaikutuksista muistisairauksiin tai musiikin hyvinvointia lisäävästä ominaisuudesta? Muuttaisitko opetusta jollakin tavalla tulevaisuudessa?

Opiskeluajoilta Sibelius-Akatemiasta muistan keskusteluita ja luentoja musiikin yhteydestä aivoihin ja hyvinvointiin, esimerkiksi Minna Huotilaisen tutkimuksia luettiin tuon tuostakin. 

Pidän suomalaista musiikinopetustyötä erittäin laadukkaana ja arvokkaana. Muuttaisin opetusta ainoastaan siten, että sitä olisi enemmän ja kaikkialla. Meillä on valtavasti huippupedagogeja, ja lisää tulee koko ajan, jotka osaavat hyödyntää kompentenssiaan täydellä skaalalla, mikäli olosuhteet vain sen sallisivat. 

Viime aikoina olen itse tehnyt opetustöitä vähemmän, sillä pidän tärkeänä, että kalenterissa on väljyyttä, jotta luova työskentely on mahdollista.  Se, mikä itseä sapettaa, on jatkuva resurssien niukkuus ja näköalattomuus. Pitäkää ne ryhmäkoot järkevinä ja maksakaa opettajille kunnon liksaa, se on hyväksi koko yhteiskunnalle!


Musiikin positiivinen vaikutus aivojen toimintaan on tutkimusten kautta todistettu. Millainen musiikki tuo sinulle hyviä fiiliksiä? Mikä musiikki auttaa sinua rentoutumaan? Entä kuunteletko musiikkia keskittymisen tai esimerkiksi liikuntasuorituksen tueksi?

Hyvää ja energisoivaa fiilistä saan usein kansanmusiikista. Miellän, että mun koti on kuitenkin aina siellä, vaikka reitit kulkisivatkin välillä muissa genreissä. 

Kun kuuntelen taiten soittavaa barokkiorkesteria, tulee vähän sama fiilis kuin avaran maiseman äärellä. Palaankin usein barokkiin, eritoten J.S. Bachin musiikkiin, se virtaa ja hengittää. Myös renessanssiajan polyfoninen kuoromusiikki rauhoittaa. Olen myös mieltynyt muutamiin minimalisteihin kuten Arvo Pärt, Steve Reich ja Peteris Vasks. 

Keskittymisen tueksi en oikein voi musiikkia kuunnella, kun se enemmänkin vaan kiinnittää huomion kuin auttaa keskittymään. 

Jos harrastaisin liikuntaa, varmaan kuuntelisinkin musaa siinä samalla, miksi ei! En kyllä tiedä yhtään, mitä se sitten olisi. Varmaan Rammsteinia tai Lizzoa.


Tutkimusten mukaan ihmisten musiikkimakuun ja lempimusiikkiin vaikuttaa erityisesti 13–17-vuotiaana kuunneltu musiikki. Nuoruuden ja lapsuuden musiikkimuistot säilyvät usein myös muistisairailla, vaikka muut muistot katoaisivat muistista. Mikä voisi olla oman teini-ikäsi ikimuistoisin kappale, jonka muistat vielä vanhanakin?

Spice Girlsin Wannabe on sellainen kappale, jonka uskoisin muistavani, vaikka muu unohtuisi!


Oletko kuullut hoivatahdosta? Siihen voi kirjata henkilökohtaiset toiveensa hoivan suhteen sellaista tulevaisuuden tilannetta ajatellen, jossa ei itse pystyisi ilmaisemaan ajatuksiaan. Hoivatahtoon voi kirjata myös musiikkitahtonsa eli millaista musiikkia haluaisi tällaisessa tilanteessa kuunnella. Mitä biisejä tai artisteja löytyisi ehdottomasti omalta soittolistaltasi?

Olen kuullut! Mun mielestä musiikkitahto on aivan nerokas systeemi, jotenkin tosi kaunis ajatus ja ihanasti ihmisen puolella. Näin pintaraapaisuna mun soittolistalta löytyisi ainakin J.S.Bachin Matteus-passiosta useampikin aaria, Mozartin Ruhe Sanft, jotain Cecilia Bartolin laulamaa, Sibeliusta, Avishai Cohenilta vaikka teeman mukaisesti Remembering, Allegrin Miserere, Väsenin Slunken, Milton Nascimentoa, Eva Dahlgrenia, Händeliä, useampikin kansanmusabiisi… Siitä tulee pitkä ja hieno lista!


Live-musiikki on aivoterveyden kannalta parasta. Mikä omista keikoistasi on jäänyt erityisesti mieleen? Entä mikä on paras keikka, jota olet ollut kuuntelemassa?

Omia keikkoja on tullut tehtyä aika leveällä pensselillä monenmoisia, mutta viimeaikaisista mieleen painunein taitaa olla Bergå Folk Projectin keikka Kaustisen Kansanmusiikkifestivaaleilla Mondon lavalla viime kesänä. Me ei olla hirveesti tehty keikkoja ja yleisö miltei räjähti ekan biisin jälkeen. Hyvä kun katto pysyi paikallaan! Se jäi kyllä mieleen. 

Hyviä keikkoja, joita on saanut olla kokemassa yleisöstä, on kyllä valtava määrä!  Spice Girlsin Hartwall-areenan keikka ysärillä oli totta kai kova! Muita ikimuistoisia on ollut Björkin keikka Flow-festarilla, itkin siellä silmät päästäni. Bachin Matteus-passiosta kuulin myös todella hienon ja vaikuttavan version, Helsingissä, Johanneksenkirkossa syksyllä 2021. Vuosi sitten Shetlannin kansanmusafestareilla näin duoa nimeltä Saltfishforty, vastaavaa hyvänmielen liveä ei ihan joka päivä tule vastaan.


Mitkä ovat terveisesi Musiikki parantaa aivoterveyttä -kampanjan seuraajille? 

Toivon valtavasti voimia kaikille muistisairaudesta kärsiville, sekä heidän läheisilleen. Haluan kannustaa ihan kaikkia hakeutumaan taiteen äärelle, uuden ja vieraankin. Musiikista nauttiminen ei edellytä ymmärrystä. Muistisairaan kanssa yhdessä jaetut kokemukset musiikin äärellä antavat varmasti kaikille osapuolille paljon. 

Haluan myös lähettää kiitokseni kaikille kampanjan koordinaattoreille, kouluttajille, vapaaehtoisille ja jokaiselle, joka on mukana. Teette hienoa ja monin tavoin tärkeää työtä!

Kuva: Ulla Nikula

Photo desing: Ville Tarhala

Kuva: Sam Jamsen

Photo desing: Ville Tarhala

Lost Society

Samy Elbanna, mikä sai Lost Societyn lähtemään mukaan Musiikki parantaa aivoterveyttä-kampanjaan? Oliko siihen jokin erityinen syy?

Musta tuntuu, että ihmisen terveyden ja musiikin välillä on paljon yhteyksiä. Taiteiden vaikutus näkyy etenkin aivoterveyden kohdalla. Mun mielestä taiteet on yks maailman isoimpia asioita, joita kukaan ei pysty oikeen selittää miks ne herättää niin isoja tunteita ihmisissä. Se on oikeestaan syy, miks mä teen musiikkia. Mä haluan antaa ihmisille niitä samoja vahvoja tunteita ja tuntemuksia, joita mä oon itse saanut musiikista junnuna. Haluan siis antaa ”something back”.

Kampanjaan mukaan lähteminen oli itselleni selkee juttu, sillä musiikki ja mielenterveys on ollut mulle niin mielettömän tärkee aihealue, etenkin viimeisen kahden vuoden aikana. Mä voisin oikeestaan sanoa, ettei mua olis täällä ilman musiikkii. Mun mielenterveys otti niin isoja kolahduksii ja ilman musiikin antamaa tukiverkostoo, mä en olis täällä enää. Mä tiedän, vaikka en osaa sitä tieteellisesti selittääkään, että musiikki on parantanut mun elämän laatua valtavasti.  Koen, että tää oli mulle todella luonnollinen juttu lähteä mukaan kampanjaan ja oon tosi onnellinen, että saan olla mukana tässä.

 

Mitä ajatuksia muistisairaudet sinussa herättävät? Koskettavatko muistisairaudet jollain tavalla elämääsi?

Mä olen ollut sen verran onnekas, ettei mun perhepiirissä ole esiintynyt muistisairautta. Lähipiirissä on ihmisiä, joiden rakkailla on ollut muistisairaus. Sen perusteella mitä muistisairauksista tiedän tai ihmiset, joilla on niistä kokemusta ovat mulle kertoneet, niin se on valtavan ikävä juttu.

Siitä hetkestä, mitä jokaiselle meille joskus tulee, ettet sä vaan muista jotain juttuu, niin niistä kokemuksista sä saat niin kun millin tai tuhannesosan kokemuksen siitä mitä he (sairastuneet) sitten oikeesti kokee. Noissakin tilanteissa jo tulee niin paha ahdistus päälle siitä, että ei voi tehdä mitään, kun aivot ei vaan futaa. En kyllä osaa edes kuvitella miltä itsestäni tuntuisi tuollaisessa tilanteessa. Voin vain sanoa, että se mitä oon nähny ja kuullu niin muistisairaudet todella kauhee juttu.

Mä haluaisin nähdä, että vielä mun elinaikana tulee massiivinen breakthrough muistisairauksiin, joku hoito tai ennaltaehkäisy, koska niitä esiintyy niin paljon. Toivottavasti pystytään tekemään edes jotain muistisairauksiin sairastuneiden hyväksi!

Mua huolestuttaa ihmiset, jotka kuormittavat itsensä työnteolla. Se ei voi olla vaikuttamatta aivoterveyteen negatiivisesti. Mä nään, että musiikilla on mieletön vaikutus ja sen avulla pystyttäis vaikuttamaan siihen, että ihmisten muisti pysyis parempana. Mun ympärillä on paljon ihmisiä, jotka tekevät niin valtavan määrään duunii. Työn tekeminen ei tietenkään ole pahaksi, jos sä itse tiedät, että sä pystyt handlaamaan sen. Mun mielestä ongelma on siinä, että vaikka ihmiset lopettaa työpäivän kello neljä tai viis, ne ei siltikään pysty chillaa. Tyypit on siis työn äärellä koko ajan, ensin töissä kaheksasta neljään ja sitten, neljästä kaheksaan, ne miettii vielä kotisohvalla niitä työasioita. Eihän sitä voi mitenkään olettaakaan, että aivot pääsis tuossa tilanteessa tekemään kaikkia niitä palauttavia toimia, mitä niiden pitää tehdä.  Näen, että tässä on musiikilla mahdollisuus auttaa. Musiikki vie ihmisen ihan eri paikkaan, toisiin sfääreihin, kuin missä ollaan ja tarjoaa sitä kautta meille mahdollisuuden rentoutua.


Musiikin positiivinen vaikutus aivojen toimintaan on tutkimusten kautta todistettu. Millainen musiikki tuo sinulle hyviä fiiliksiä? Millainen musiikki auttaa sinua rentoutumaan? Kuunteletko musiikkia keskittymisen tai esimerkiksi liikuntasuorituksen tueksi?


Musiikki on iso osa mun arkielämään, että ihan sama mitä mä teen, siivoonko, kävelenkö, juoksenko tai meenkö nukkumaan, niin musiikki on aina jollakin tavalla läsnä. Mä oon rakastanut skidistä asti kaikkii musatyylejä. Ja vaikka mä teen nyt ammatikseni tuollasta raskaamman tyylin puoleista asiaa, niin mä diggaan tosi paljon popista ja kevyemmästä rockmusiikista.

Kun mä haluan rauhoittua, niin haluan jotakin ihan päinvastaista musaa kuin metallimusaa, jota teen työkseni, esimerkiksi Dire Straitsia tai Pink Floydia.  Mä rakastan ja kulutan todella suuresti popmusiikkia kuten Lady Gagan ja Britney Spearsin musiikkia. Ja totta kai, kun mä itse sanoitan kaikki meidän biisit, niin mä kuuntelen tosi paljon rap-musiikkia ja saan siitä inspiraatiota riimeihin ja tapaan sanoittaa asioita.

Mun mielestä, mun vahvuus on aina ollut se, että mä jollain tavalla tiedän mitä kannattaa kuunnella missäkin tilanteessa. Jos otetaan vaikka, lenkkeily mitä mä diggaan tehä, niin tottakai siihen otetaan yleensä jotakin korkee sykkeistä ja nopeampi tempoista musaa. Lenkkeillessä mä kuuntelen enemmän sellasta musaa mitä mä itse soitan. Toisaalta, kun heräilen himassa, niin mä kuuntelen mun vinyylisoittimesta Abban Greatest Hitsiä.

Tutkimusten mukaan ihmisten musiikkimakuun ja lempimusiikkiin vaikuttaa erityisesti 13–17-vuotiaana kuunneltu musiikki. Nuoruuden ja lapsuuden musiikkimuistot säilyvät usein myös muistisairailla, vaikka muut muistot katoaisivat muistista. Mikä voisi olla oman teini-ikäsi ikimuistoisin kappale, jonka muistat vielä vanhanakin?


Voi vitsi, toi on ihan mieletöntä! Mä aloin aktiivisesti kuunnella musaa jo 7-vuotiaana. Tietysti silloin mulla oli biisit, joita mä sain kuunnella ja mitä en. 13-vuotiaana puolestaan hiffasin sen, että maailma on täynnä siistei bändei ja biisei. Brittiläisen hevymetallin pioneeri, Iron Maiden on varmasti mulle sellanen bändi, jonka tuotannosta voisin valita ihan minkä tahansa biisin ja osaisin sen ulkoa alusta loppuun. Niin paljon mä oon sitä kuunnellut.

Lisäksi teini-iästä mieleen jääneitä kappaleita on erilaiset poppibiisit. Pari viikkoa sitten oli Super Bowl missä Rihanna veti puoliaika esityksen. En ollut kuullut vuosiin niitä biisejä, mutta pystyin laulamaan ne kaikki mukana! Just nuo vanhat Rihannan ja Calvin Harrisin yhteiset biisit on jäänyt teinivuosilta mieleen. Lisäksi kuuntelin tietysti Children of Bodomia, The 69 Eyesia ja Himiä. Todella vaikea nimetä vain yhtä tiettyä kappaletta!

Mulle tulee musiikin vaikutuksista muistiin ja aivoihin mieleen se, miten ruoka tai tuoksut meihin vaikuttaa. Samalla tavalla kuin musiikki ne tuo meille mieleen muistoja. Joku safka voi viedä sut ajassa taaksepäin, vaikka kakskyt vuotta tuosta noin vaan. Vaikka et olisi aktiivisesti ajatellut sitä asiaa pitkiin aikoihin, silti sä yhtäkkiä muistat sen ihan kuin olisit siinä hetkessä. Mulle käy tosi usein, että löydän sellasia 2000-luvun alun jotain pop- ja rockplaylistoja.  Mä alan kuuntelee niitä ja ajattelen, että ei vitsi että, tästä yhdestä kahdenkymmenen sekunnin pätkästä, tästä yhdestä biisistä, mä yhtäkkiä muistan jonkun asian, jonka oon kokenut, joskus seitsemänvuotiaana. Tilanne, mistä ei ollut mitään muistikuvaa, mut sitten yhtäkkiä on ihan siellä mestoilla taas. Toi on niin kun pientä magiaa mitä oikeesti ei oo missään muussa! Sitä ei vaan pysty ymmärtämään.


Oletko kuullut hoivatahdosta? Siihen voi kirjata henkilökohtaiset toiveensa hoivan suhteen sellaista tulevaisuuden tilannetta ajatellen, jossa ei itse pystyisi ilmaisemaan ajatuksiaan. Hoivatahtoon voi kirjata myös musiikkitahtonsa eli millaista musiikkia haluaisi tällaisessa tilanteessa kuunnella. Mitä biisejä tai artisteja löytyisi ehdottomasti omalta soittolistaltasi?

Toi on niin super juttu oikeesti! On aivan ihanaa, että ihmiset kelaa tollasia asioita! Ja ylipäätään se, että tollaset asiat on tullut mieleen, koska noilla on niin mielettömän iso merkitys sit tos kohtaa, kun ei itse pysty kertomaan mitä toivoo ja mistä pitää.

Mä tiedän, että ensimmäinen biisi mun playslistalla musiikkitahdossa olis Dire Stritesin Sultans of Swing. Se ois ihan ehdoton. Biisi vie mut suoraan takas lapsuuden hetkeen, kun faija vei mua autolla eskariin ensimmäisenä päivänä. Mä muistan, kuinka mua pelotti se tilanne ja sitten siellä autossa soi se biisi. Mä oli ihan, että ei vitsi mikä biisi! Mun mieli ja olo muuttui samalla hetkellä paljon paremmaksi.

Guns ’N Rosesin biisi Sweet child o mines kirjattais kans listalle. Tämä oli jälleen faijan suoma mieletön musiikillinen kokemus mulle. Mut sitten paiskottais siihen listalle vähän varhaisempaa Eminemii, mitä laulettiin mun siskon kaa ja opeteltiin laulujen sanoja ulkoo. Avril Lavigne Skater boy tulee mukaan, koska sitä myös laulettiin siskon kaa.  Mä en hirveesti muista lapsuusmuistoja siitä, kun olen ollut alle 10-vuotias, mut mä muistan sen, että mulla oli sellanen Sokoksesta ostettu leikkirumpusetti ja aina koulun mä kasasin sen telkkarin eteen ja laitoin MTV:n soimaan. Tää siis tosiaan oli niihin aikoihin, kun vielä MTV:ltä tuli musiikkia! Sieltä tuli kaikki OffSpringit, Sum41 ja sit oli t.A.T.u. ja mä soitin niiden mukana. Tietysti telkusta tuli Jyrki, mitä aina tsiikattiin. Ja Jyrkistä mä näin Children of bodomin ensimmäiset haastattelutkin. Nää on just sellasia mitkä ei unohdu koskaan. Me ollaan yritetty etsiä mun siskon kanssa lapsuuden kodista kasettisoitinta, mille me nauhoitettiin lapsena. Se oli sellanen kasettisoitin, jossa oli mikrofoni mukana ja sillä pystyi laulamaan kasetin päälle. Siellä jossain on tallessa kasetti, missä me on laulettu Eminemin Stan, Avril Lavigne biisejä, Backstreet Boyseja ja kaikkee. Vielä me ei olla löydetty sitä, mutta jonain päivänä sitten!

Live-musiikki on aivoterveyden kannalta parasta. Olet esiintynyt paljon. Mikä omista keikoistasi on jäänyt erityisesti mieleen ja miksi juuri se?

Noita on tosi paljon. Mulle tulee välittömästi omista soitetuista keikoista mieleen kerta, kun me esiinnyttiin mun bändin kaa ensimmäistä kertaa Japanissa. Me oltiin sellasilla festereilla kuin Loud Park 2013.  Mä olin just ja just 18-vuotta täyttäny nuori skidi, joka pääsi Japaniin ensimmäistä kertaa. Me oltiin tosi isoilla festareilla, missä pääesiintyjinä oli muun muassa Stone Temple Pilots. Japanissa menee asiat vähän eri lailla kuin täällä ja me soitettiin siellä jo klo. 10.30 aamulla. Me oltiin silleen, että okei siellä on varmaan joku pari ihmistä tsiikaamassa tohon aikaan aamusta. Mut kun me noustiin lavalle, niin siinä meidän edessä oli varmasti 5000 ihmistä! Tuo keikka on kyllä jäänyt mieleen.

Ja mun on pakko mainita tähän muistiteemaan liittyen, että konsertithan, siis itse soitetut konsertit, on tosi outo juttu. Me aina puhutaan siitä jätkien kaa, että sellasen mielettömän keikan jälkeen sähän et muista siitä mitään. Kuitenkin sä tunnet sen, että sä oot soittanu keikan ja sulle tulee sellasii pienii muistikuvii. Se on tosi omituista! Tai ehkä se just kertoo sen, että sä elät niin siinä tilanteessa ja siinä hetkessä kun sä soitat, että sä et keräile siellä muistoja vaan sä teet sen ja elät sen hetken. Ainahan voi muistella lämmöllä keikkoja jälkeenpäin, mut sitä isoo paloo ja sitä fiilistä mikä sul on siellä stagella, niin sitähän ei ikinä saa toistettua keikan jälkeen. Se on mun mielestä tosi mielenkiintoista, mitähän ihmettä silloin aivoissa tapahtuu?

Toki jälkikäteen keikoista tulee mieleen joitakin asioita. Ne on usein sellasii mikä on mennyt vikaan tai sitten joku ylitsepääsemättömän siisti juttu, kuten yleisön laulamishetki. Mut se on silleen hauska, että vaikka käy kesken biisin, että rumpukapula tippuu ja sä missaat yhen biitin, niin teoriassa noi on just ne keikat, jotka sä tuut muistaa vielä vuosienkin päästä. Kun taas se keikka missä kaikki menee täydellisesti, niin sehän sulautuu isoon massaan.

Mitkä ovat terveisesi Musiikki parantaa aivoterveyttä -kampanjan seuraajille? 

Mä haluaisin sanoa yhden konkreettisen neuvon kaikille, jotka huomaavat, että ei osaa rentoutua työpäivän jälkeen. Muistakaa, että työntekeminen on työn tekoo. Eläminen on se tärkeä asia tässä. Täällä me eletään vain yhden kerran, eikä voi koskaan tietää milloin sattuu jotain, vaikka tällainen muistisairaus asia eteen. Muistakaa, että nollatkaa pää työpäivän jälkeen. Kuunnelkaa teidän lempimusaa tai antakaa jollekin uudelle biisille mahdollisuus. Ja nauttikaa niistä asioista mitä teette. Nauttikaa taiteesta.

Ja lopuksi haluan sanoa, että te teette tässä hankkeessa ihan sika hyvää ja todella tärkeetä duunia. Kiitos teille vaan!

Kuva: Kristian Stierncreutz 

Photo desing: Ville Tarhala

Samae Koskinen

Mikä sai sinut lähtemään mukaan Musiikki parantaa aivoterveyttä -kampanjaan? Oliko siihen joku erityinen syy?

Oli ihan selkee, että olen mukana tässä, sillä olen huonomuistisuuden ystävä. Luulen, ettei Suomessa ole yhtäkään perhettä, jota tämä aihe ei jollakin tavalla koskettaisi. Omat isovanhemmat ovat kärsineet muistisairauksista, joten jos vain pystyn omalla panoksellani edistämään tätä aivoterveysasiaa, niin sen totisesti teen.

Olen tehnyt tästä aiheesta yhden laulunkin, Mitä me muistamme. Rupesin jossakin kohtaa miettimään, että mitä meille oikeasti tästä elämästä jää käpälään. Kun ollaan loppumetreillä, ei oikeastaan millään saavutuksilla tai pankkitilin koolla ole mitään merkitystä. Itse haluaisinkin, että siinä kohtaa minulla olisi paljon hyviä muistoja ja mielessä niitä hetkiä, joita olen omien rakkaiden kanssa saanut viettää. Materialla ei ole enää mitään merkitystä siinä kohtaa, mutta muistoilla on.

Mitä ajatuksia muistisairaudet sinussa herättävät?

Sain kokea läheltä oman mummuni muistisairauden ja sen todella nopean etenemisen. Se kyllä herätti pelkoa, että katoaako koko ihminen sairauden varjoon. Ajattelen, että muistisairaiden kohtaamiseen tarvitaan samaa avoimuutta kuin lasten kanssa, otetaan heidät ihmisinä vastaan, samalla tavalla kuin aiemminkin ennen sairastumista. Unohdetaan sairauden leima, eikä määritellä ihmistä sen kautta. Elämässä on eri haasteet eri aikoina, ei anneta niiden määrittää sitä, ketä me ollaan.

Musiikin positiivinen vaikutus aivojen toimintaan on tutkimusten kautta todistettu. Millainen musiikki tuo sinulle hyvää fiilistä?  Entä missä tilanteissa kuuntelet musiikkia?


Kyllä mä nyt joudun sanomaan, että semmonen äärimetalli tai punk on mulle sellasta hyvää tavaraa höyryjen päästelyyn. Mutta sitten taas toisaalta brittipop -bändit kuten The Bluetones, Suede, Oasis ja Blur on mun sitä nuoruuden musaa. Tää musiikki tarjoaa minusta paikan mihin paeta ja sellasen oman tilan. Näiden kautta mä olen löytänyt oman kielen, kun mulla on ollut vaikeaa.

Käytän musiikkia oman pääni tyhjentämiseen biisin kirjoitussessioden jälkeen, sillä täysin toisenlainen musiikki sulkee omassa päässä soivan radion. Omien biisieni kautta pyrin luomaan kauneutta ja sen takia haluan, että se musiikki mitä itse kulutan ja kuuntelen, on hyvin kaukana siitä.

Kun haluan rentoutua, voisin kuunnella musiikin sijasta, jotakin siniaaltoa tai White noisea. Tosin kun kuulen brasilialaista bossa novaa, esimerkiksi Joao Gilbertoa, olen aina ihan polvillaan. Se on niin lempeää ja harmonista ja siinä on niin mieletön pehmeys. Se toimii hyvin musana myös juhlissa, se tuo pehmeän tunnelman, hyvää fiilistä ja ihmiset rentoutuvat.

Toisaalta, jos haluan oikein kuunnella ja vaikuttua, pistän Nina Simonea tai jotain muuta soulmusaa soimaan ja pysähdyn ihmettelemään: voiko joku oikeesti tehdä jotakin näin hienoo? En pysty koskaan kuuntelemaan musiikkia vain taustalla. Haluan aina antaa musiikille kaikkeni omasta tarkkaavuudesta, sillä se on ansainnut tulla kuulluksi.

Tutkimusten mukaan ihmisten musiikkimakuun ja lempimusiikkiin vaikuttaa erityisesti 13–17 vuotiaana kuunneltu musiikki.  Nuoruuden ja lapsuuden musiikkimuistot säilyvät usein myös muistisairailla, vaikka muut muistot katoaisivat muistista. Mikä voisi olla oman teini-ikäsi ikimuistoisin kappale, jonka muistat vielä vanhanakin?


Mä kuuntelin todella paljon erilaista musaa teininä, poppia, metallia, hip hoppia, jazzia, punkkia ja kaikkee. Black Sabbath – yhtyeen biisi Sweet leaf, voisi olla sellainen, jonka muistan vielä vanhanakin. Se on kulkenut mukanani läpi koko elämän, löysin biisin faijan levykokoelmasta teini-ikäisenä. Olen pitänyt sitä aina parhaana esityksenä ikinä ja aina kun kuulen sen, se on semmonen kotiinpaluu.

Oletko kuullut hoivatahdosta? Hoivatahtoon voi kirjata myös musiikkitahtonsa eli millaista musiikkia haluaisi kuunnella tilanteessa, jossa ei itse pysty toiveitaan tai ajatuksiaan ilmaisemaan. Mitä biisejä tai artisteja löytyisi ehdottomasti omalta soittolistaltasi?


Tämä musiikkitahto on kiinnostava homma ja tosi iso juttu jengille, kun nyt ollaan siinä tilanteessa, että musiikkia on todella monenlaista tarjolla. Ihmiset, jotka nyt ovat hoivakodeissa on eläneet populaarimusiikin ajan, joten ei ole itsestään selvää, että kaikki kuuntelisi samanlaista musiikkia.

Kyllä mä haluaisin, että omassa musiikkitahdossani on Neil Youngin After the Gold Rush -levy. Sitä voisi soittaa repaetilla. Sen levyn musat toimii ihan kaikkeen: iloon, suruun ja rauhoittumiseen.

Live-musiikki on aivoterveyden kannalta parasta. Olet esiintynyt paljon. Mikä omista keikoista on jäänyt parhaiten mieleen? Entä onko joku keikoista, missä olet ollut kuulijana, jäänyt erityisesti mieleen?

Mulla on positiivisen ihmisen maine, mutta täytyy nyt kertoa itsestäni jotain päinvastaista. Olin Hartwall-areenan loppuun myydyllä SuomiLove -keikalla, joka tuli livenä telkkarista. Mun piti esittää jousikvartetin kanssa yks rakkauslaulu. Olin ollut edellisellä viikolla flunssassa ja vielä laivakeikalla edellisenä päivänä, mulla ei ollut ollenkaan ääntä. Onneksi paikalla oli kaverit: Juha Tapio tarjosi kyypakkauksen ja Gasellien Hätä-Miikka toi mulle astmapiipun. Kumpikaan ei auttanut. Vedin ennen keikkaa vielä hunajaa ja kuumaa vettä, sitten menin lavalle ja lauloin. Ajattelin, että pieleen meni. En uskaltanut kuunnella keikkaa kuin vasta kolme viikkoa myöhemmin. No tallenne näytti, että keikasta selvittiin, ei se ihan niin paha ollutkaan kuin itsestä tuntui.

Parhaita keikkakokemuksia minusta on sellaiset intiimit pienet keikat, missä pääsee tosi lähelle esiintyjää. Olin Helsingin nosturissa noin 18-vuotiaana katsomassa Fugazia. Se on ehkä paras keikka missä olen ikinä ollut, energinen, innovatiivinen, jännä ja koko ajan lavalla tapahtui jotakin.

Live keikat on parhaita kun on rohkeutta osallistua keikkaan menemällä mahdollisimman lähelle lavaa, eikä vaan jäädä katselemaan kaukaa ja seuraamaan sivusta.

Mitkä ovat terveisesi Musiikki parantaa aivoterveyttä -kampanjan seuraajille?

Kuunnelkaa niin pirusti musaa kuin vaan pystytte!  Kannattaa olla avoin eri musiikki tyyleille ja käydä erilaisilla keikoilla. Koskaan ei ole ollut sellaista keikkaa, ettenkö olisi kokenut jotakin, joka kerta keikalle lähteminen kannattaa.

Musiikki parantaa aivoterveyttä 2022

(Kuva: Pressikuva, Poster design: Ville Tarhala)

Tony Kakko

Tony Kakko, mikä sai yhtyeenne Sonata Arctican lähtemään mukaan Musiikki parantaa aivoterveyttä -kampanjaan? Oliko siihen jokin erityinen syy? 

 

Muistisairaudet ovat omalla tavallaan yksi kurjimmista tavoista menettää läheinen. Kuka tahansa meistä voi joutua kärsimään aivosairauksien eri muodoista joko itse tai läheisten kautta, huolimatta siitä, kuinka aktiivisesti olet itsestäsi huolehtinut. Jos voin millään tapaa olla mukana tekemästä maailmasta parempaa paikkaa edes yhdelle ihmiselle tuomalla asioita esille, siinä on syytä kylliksi. Toki tässä on tarjolla mahdollisuus oppia uutta ja varautua omaan ikääntymiseen tarttumalla juuri tässä esille tuleviin asioihin.

  

Mitä ajatuksia muistisairaudet sinussa herättävät? Koskettavatko muistisairaudet jollain tavalla elämääsi?

 

Huolestuttaahan tämä. Ympärillä alkaa olla läheisiä, jotka ovat otollisen ikäisiä näille vaivoille ja toki oma vääjäämätön ikääntyminenkin ja tulevaisuus huolettavat. Monien muiden sairauksien tapaan, näitäkään ei varsin halua aktiiviseksi osaksi päivittäistä ajattelua ottaa, jollei välttämätön pakko ole. Silti on helppo tiedostaa, että samoin kuin kehon kunnossa pito kuntoilemalla, myös aivojen haastaminen ja jumppaaminen terveellisen ravinnon ohella muuttuvat iän myötä yhä oleellisemmaksi ja niihin on syytä kiinnittää huolta. “Takuu on mennyt umpeen” ja tästä kehosta ja keskusyksiköstä on todellakin syytä pitää huolta. 


Muusikkoushan itsessään antaisi tässä aihetta vitsailla ja kyseenalaistaa paljon, mutta jos pysytään vakavana: onnekseni en ole joutunut aivoterveyttä koskevien ongelmien kanssa tekemisiin muutoin, kuin arjen ajoittaisesta hektisyydestä ja ruuhkavuosista johtuvan aivokuormituksen seurauksena syntyvien “aivopierujen” muodossa ja saanut “nauttia” niiden seurauksista. Pääosin näistä on selvitty naurulla ja anteeksipyynnöillä.

 

Musiikin positiivinen vaikutus aivojen toimintaan on tutkimusten kautta todistettu. Millainen musiikki tuo sinulle hyviä fiiliksiä? Millainen musiikki auttaa sinua rentoutumaan? Kuunteletko musiikkia keskittymisen tai esimerkiksi liikuntasuorituksen tueksi?

 

Pidän hyvin pitkälti kaikenlaisesta musiikista. Tosin, kaikenlaisesta musiikista löytyy valtava määrä materiaalia, joka ei miellytä, mutta mitään yksittäistä musiikinlajia en kykene kutsumaat täysin roskaksi. Vaikea kysymys, johon on hankala vastata kovin tyhjentävästi siis. Pidän hyvästä musiikista. Normaalisti mukana on kuitenkin melodia jossain muodossa. Atonaalinen “meteli” ja pelkät rytmiset elementit eivät tavallisesti jaksa pitää mielenkiintoa yllä. Tenhoava musiikki myös vaihtelee todella usein ja täysin laidasta toiseen, riippuen siitä mitä olen tekemässä ja mikä mielentila on. Viimevuosina olen ollut löytöretkillä populaarimusiikin menneissä vuosikymmenissä.

 

Rentoutumiseen toimii parhaiten hieman riisutumpi musiikki, esim. rauhalliset pianoteokset ja kappaleet. Toiset tuntuvat rentoutuvan vaikka black metallin parissa, mutta itselleni kyseisellä tyylilajilla on tyystin muu merkitys ja käyttö. Kestävyyttä vaativissa lajeissa, kuten juoksi ja hiihto, musiikilla on aika suuri merkitys. Itse olen huomannut, siinä missä keho jaksaa monotonista toistamista huomattavankin hyvin, pää kaikkine ajatuksineen on näissä suoritteissa itselläni se heikoin lenkki. Tarvitsen korviini jotain, mikä nostaa tunnelmaa tai vähintään harhauttaa ajatukset muualle jokaisen askeleen ja jäljellä olevan matkan miettimisestä. Tässä toimii musiikin lisäksi esimerkiksi äänikirja.

 

Tutkimusten mukaan ihmisten musiikkimakuun ja lempimusiikkiin vaikuttaa erityisesti 13–17-vuotiaana kuunneltu musiikki. Nuoruuden ja lapsuuden musiikkimuistot säilyvät usein myös muistisairailla, vaikka muut muistot katoaisivat muistista. Siksi muistisairauteen sairastuneet pystyvät laulamaan ulkomuistista monia kappaleita. Mikä voisi olla oman teini-ikäsi ikimuistoisin kappale, jonka muistat vielä vanhanakin?

 

Varmaankin Queenin “Bohemian Rhapsody” saattaisi olla tällainen kappale. Kyseinen yhtye oli juuri tuossa 13–17 vuoden iässä itselleni se suurin musiikillinen rakkaus ja näitä kappaleita voisi listata tähän moniakin.

 

Oletko kuullut hoivatahdosta? Siihen voi kirjata henkilökohtaiset toiveensa hoivan suhteen sellaista tulevaisuuden tilannetta ajatellen, jossa ei itse pystyisi ilmaisemaan ajatuksiaan. Hoivatahtoon voi kirjata myös musiikkitahtonsa eli millaista musiikkia haluaisi tällaisessa tilanteessa kuunnella. Mitä biisejä tai artisteja löytyisi ehdottomasti omalta soittolistaltasi?

 

Olen kyllä kuullut, mutta…unohtanut koko asian, hahaa! Tosin todo-listaltani löytyy monia muitakin asioita, jotka olisi hyvä hoitaa kuntoon nyt kun se on vielä helppoa. Tekemistä on vain niin valtavasti ja vuorokauden tunneista kilpailee työn, perheen, ystävien ja harrastusten lisäksi niin monet asiat, muun muassa uni. Hoivatahto ja sen hoitaminen kuntoon on kyllä asia, johon aivan varmasti jokaisen tulisi paneutua jossain vaiheessa. Uskon vahvasti, että itselleni musiikki ja elokuvat tulevat olemaan portti maailmoihin ja muistoihini siinä vaiheessa kun monet fyysiset portit ja niistä kulkemisen mahdollistamat asiat ovat menneisyyttä.

 

Musiikkilistallani tulee olemaan Queen, Midnight Oil, jokin hyvä klassisen musiikin “greatest hits”-kokoelma ja ehdottomasti kaikki itse kirjoittamani musiikki, koska niihin on sidoksissa niin monet aikuisiän muistot ja kokemukset. Omia tekemisiään ei tulisi missään nimessä väheksyä, jos tulokset ovat audiovisuaalisia tai muilla tavoin helposti käytettävissä hoitotahdon yhteydessä.

 

Live-musiikki on aivoterveyden kannalta parasta. Olet esiintynyt paljon. Mikä omista keikoistasi on jäänyt erityisesti mieleen ja miksi juuri se? Entä mikä on paras keikka, jota olet ollut kuuntelemassa?

 

Jotkut joko muistavat tai väittävät muistavansa kaikki esiintymisensä. Itse en kyllä tähän kykene tämän hetken reilusti yli 1.500 esiintymisen monella mittarilla vaatimattoman listankaan kanssa. Toki jotkin esiintymiset ja kiertueet ovat jääneet mieleen. Iron Maidenin lämppäys joulukuussa 2003, Nightwishin supporttina tehdyt kiertueet. Jättiläisten harteilla on aina hyvä seisoa ja katsella maailmaa. 


Toki hienoja omia keikkoja onkin sitten liian paljon tähän listattavaksi. Parhaiten mieleen ovat tuntuneet jääneet ns massakeikkojen sijasta sellaiset, missä jokin asia on mennyt pieleen, mutta tilanteesta on selvitty kuitenkin “liehuvin lipuin”, tyyliin Tsekeissä Masters of Rock 2008 festarilavalta katoaa sähköt, yksi mikrofoni toimii, joten koska "show must go on”…menen ja lauleskelen yleisön hyvin tunteman kappaleen acappella - tyylillä. Eeppinen kokemus. Se on eräs hienoimpia lavamuistoja. Löytyy youtubesta. :)

 

Hienoin kuuntelemani keikka on hands down Queen Kaisaniemenpuistossa 2016. Toistaiseksi ainoa näkemäni Queenin keikka. Se tunne, kun laulat kaikki nuoruusajan hitit mukana, tippalinssissä. Hienompaa ei ole.

 

Mitkä ovat terveisesi Musiikki parantaa aivoterveyttä -kampanjan seuraajille? 

 

Pitäkää itsestänne hyvää huolta sekä fyysisesti, että henkisesti. Jos olet vielä nuori, anna itsellesi paras mahdollinen lahja ja opeta itsellesi mahdollisimman terveelliset elämäntavat, kuntoile, voimistele aivojasi, kuuntele itseäsi ja opettele rentoutumaan, päästämään irti stressistä. Samaan tapaan, jos voisin nyt lähettää 10-vuotiaalle itsellesi kirjeen, haluaisit taatusti sanoa itsellesi yhtä jos toista, myös se 80-vuotias sinä tulevaisuudesta haluaisi tehdä saman. Ja toivoa, että sinä nuori, jonka maailma on vielä täynnä mahdollisuuksia ja toteutumatonta potentiaalia, kuulisit itseäsi. 


Ollaan yhteydessä ihmisten kanssa, kun yhä voimme! Kulloistenkin mahdollisuuksien rajoissa. “Kaikki on mahdollista, sanoi mummo, kun pikilapulla kaljupäätä tukisti”.

 

Voimaa ja terveyttä kaikille vuoteen 2022 ja siitä eteenpäin,

~Tony Kakko

(Kuva: Ville Tarhala, Poster design: Ville Tarhala)

Marko Reijonen

Waldo, mikä sai sinut lähtemään mukaan Musiikki parantaa aivoterveyttä -kampanjaan? Oliko siihen jokin erityinen syy? 


Minua pyydettiin mukaan juuri oikealla hetkellä. Olin käynyt äitini kanssa puhelun, jonka aikana äiti unohti jotain, mikä hänen olisi pitänyt varmasti muistaa. Äidilläni on sama geeni kuin hänen äidillään. Geeni, joka vaikuttaa siihen, että muisti alkaa pätkiä. Äitini muistamattomuus jäi vaivaamaan minua ja samalla hetkellä sain viestiä tästä kampanjasta.

 

Mitä ajatuksia muistisairaudet sinussa herättävät?


Pelottaa ajatella, että ei muistaisi mitään. Elämyksiä ja kokemuksia on kiva muistella. Elämä olisi kuivaa ilman niitä. Nykyään kerron lapsille kaikista tutuista paikoista. Liikumme paljon, ja aina, kun tulee joku paikka vastaan, jossa olen käynyt, selitän omaa historiaani lapsilleni. He ovat nyt teini-ikäisinä selvästi kiinnostuneita kertomuksistani ja esittävät myös jatkokysymyksiä.


Musiikin positiivinen vaikutus aivojen toimintaan on tutkimusten kautta todistettu. Millainen musiikki tuo sinulle hyviä fiiliksiä? Millainen musiikki auttaa sinua rentoutumaan? Kuunteletko musiikkia keskittymisen tai esimerkiksi liikuntasuorituksen tueksi?


Uskon todellakin musiikin hyviin vaikutuksiin ja parantavaan voimaan, se on todella voimakas. Saan hyvät fiilikset Frank Sinatran musiikista. Lapseni ihmetteli joulukuussa vuonna 2019 Duabain hiekkarannalla, että miksi kuuntelen Frank Sinatraa, kun ollaan melkein Saharan aavikolla, eikä lunta ole missään. Lapseni mielestä Sinatran kaikki musiikki on joulumusiikkia. Se terapiamusiikkiani.


Voimabiisini ovat Metallican musiikkia. Kuuntelen samasta kappaleesta eri versioita, live-äänityksiä eri puolilta maailma, koska niissä on eri vivahteita. Suosikkini on Metallican Brasilian keikka.


Tutkimusten mukaan ihmisten musiikkimakuun ja lempimusiikkiin vaikuttaa erityisesti 13–17-vuotiaana kuunneltu musiikki. Nuoruuden ja lapsuuden musiikkimuistot säilyvät usein myös muistisairailla, vaikka muut muistot katoaisivat muistista. Siksi muistisairauteen sairastuneet pystyvät laulamaan ulkomuistista monia kappaleita. Mikä voisi olla oman teini-ikäsi ikimuistoisin kappale, jonka muistat vielä vanhanakin?


Aivan varmasti nuoruuden musiikki vaikuttaa. Näen sen omilla keikoillani. Retrobuumi on ollut vahva jo hyvän aikaa. Vaasan Rantarockissa 90-luvulla pyörineet käyvät nyt ysärikeikoilla. Olen tutustunut porukkaan, joka käy 10–20 meidän keikalla vuodessa, enkä usko, että he koskaan lopettavat ysärin kuuntelemista. Myös keikka Lallin talolla kuvasi tätä: siellä porukka muisti yhä kuinka ysärillä tanssittiin pojat ja tytöt omissa ringeissä eri suuntiin tanssilattialla.


Omaan lapsuuteeni ja nuoruuteni on kuulunut paljon eri musiikkityylejä ja siksi pidän laajasti erilaisesta musiikista. Suosikkejani ovat niin klassinen musiikki kuin 30–40-luvun elokuvamusiikki ja raskas musiikki. Mielestäni ei voi kysyä minkä tyylisestä musiikista pidät. Musiikki on tunnetila, ei tyylejä.


Lapsena kuuntelit Rollersia, Elvistä ja rockabillyä. 10-vuotiaana tutustuin Teddy & The Tigersiin. Kun olin 13-vuotias, muutimme Jenkkeihin. Siellä pääsin kuuden tunnin mittaiseen konserttiin, jossa soittivat AC/DC ja Van Halen. 15–16 -vuotiaana menin ensimmäisen kerran väärillä papereilla diskoon ja siellä tutustuin danceen. Se musiikki tuli siis sitä kautta. 


Noihin ikävuosiin kuuluu niin paljon sellaista, mihin musiikki liittyy: ensisuudelma, ensikänni, viimeiset hitaat Oulunkylässä koulun diskossa Mirvan kanssa.


Oletko kuullut hoivatahdosta? Siihen voi kirjata henkilökohtaiset toiveensa hoivan suhteen sellaista tulevaisuuden tilannetta ajatellen, jossa ei itse pystyisi ilmaisemaan ajatuksiaan. Hoivatahtoon voi kirjata myös musiikkitahtonsa eli millaista musiikkia haluaisi tällaisessa tilanteessa kuunnella. Mitä biisejä tai artisteja löytyisi ehdottomasti omalta soittolistaltasi?

          

Lapseni todellakin tietävät, mitä minulle pitää soittaa, jos sellainen tilanne tulee. Listallani olisi tuota edellä mainittua musiikkia. Olen nähnyt videoita, joissa muistisairaat suorastaan heräävät, kun kuulevat musiikkia. Musiikki todella toimii, sehän on myös tutkittua tietoa.


Live-musiikki on aivoterveyden kannalta parasta. Olet esiintynyt paljon. Mikä omista keikoistasi on jäänyt erityisesti mieleen ja miksi juuri se?


Varmaankin Kanadan keikka heinä-elokuussa 1999, oltiin tosi suosittuja siellä. Silloin oli listaykkösenä joko I Dream tai U Drive Me Crazy. Olimme pääesiintyjänä festareilla, jossa 70 000 ihmistä. Meidän lämppärinä oli Destiny’s Child. Tämä tapahtui siis ennen niiden breikkaamista. Siellä oli ihan todella hieno bäkkäri, kaikki oli viimeisen päälle, jopa hedelmät oli veistetty muotoon. Istuttiin siinä, kun alettiin kuulemaan jostain todella mageeta laulantaa. Mentiin katsomaan, että mistä se tulee. Destiny’s Childin tytöt lauloivat siivouskomerossa, se oli niiden bäkkäri. He olivat tuolloin vasta 15–16-vuotiaita, heidän vanhempansa saattoivat heidät lavalle. Se on jäänyt mieleen. Aika pian sen jälkeen Destiny’s Child breikkasi.


Mitkä ovat terveisesi Musiikki parantaa aivoterveyttä -kampanjan seuraajille? 


Kuunnelkaa musiikkia. Käykää keikoilla, kun tämä maailma vihdoin taas aukeaa. Tapahtuma-alalta on hävinnyt koronapandemian aikana 10 miljoonaa työpaikkaa maailmassa. Alan työntekijät ovat todella kärsineet. Niitä erilaisia ammattilaisia on siellä taustalla paljon, he mahdollistavat tämän kaiken, ääni- ja valoammattilaiset, roudarit, bussikuskit. Työllistäkää heidät jälleen, että saataisiin heidät takaisin ja keikat takaisin.

(Kuva: Meeri Koutaniemi, Poster design: Ville Tarhala)

Tuure Kilpeläinen

Tuure Kilpeläinen, koskettavatko muistisairaudet jollain tavalla elämääsi? Entä mitä ajatuksia sinussa herättää mahdollisuus siihen, että jossain vaiheessa elämää menettäisit muistisi?

 

Muistisairaudet eivät ole liipanneet kovin läheltä itseäni. Joitakin isovanhempia se on koskettanut, mutta ei niin, että se olisi kouriin tuntuvaa. Muistin menettäminen kyllä huolestuttaa. Toivon mukaan se ei osu omalle kohdalleni. Se olisi raskasta tietysti sekä itselleni että omaisilleni. Useinhan se on niin, näin olen ymmärtänyt, että on vaikea myöntää itselleen se, mitä tapahtuu, mutta sitten omaiset huomaavat tilanteen. Kun tilanne menee pahaksi, sitä jää muiden vastuulle. Tällainen tilanne on hankala. Ja myös sellainen välitila, jossa ollaan omaisten vastuulla, eikä vielä missään hoitokodissa. Se on varmasti hankala paikka, joka kuormittaa tosi paljon muita ihmisiä.

 

Musiikin positiivinen vaikutus aivojen toimintaan on tutkimusten kautta todistettu. Millainen musiikki sinua hoitaa parhaiten?

 

Operoin koko ajan musiikin kanssa. Teen itse musiikkia ja ratkon tekstiasioita, joten olen hyvin paljon tekemisissä musiikin kanssa. Ajattelen, ettei se ei ainakaan huonoa tee aivoille, että sitä tekee aktiivisesti. Kuuntelen myös paljon uutta musiikkia, siis viikoittain. En pyöritä ihan niitä samoja suosikkeja. Tosin niihinkin tulee välillä uusi näkökulma, kun aikaa menee. Olen kyllä itse musiikin suurkuluttuja, niin voisi sanoa. Musiikkimakuni on laaja. Kuuntelen myös klassista musiikkia, musiikkia, jota ei helposti ymmärrä. 


Olen lukenut, että tilapäiseen tai miksei pysyväänkin muistihäiriöön tai -ongelmaan saattaa auttaa musiikki. Se auttaa aivoja toipumaan. Mieleeni nousee eräs omakohtainen tapahtuma. Minun isäni sai sydänkohtauksen 2003 ja meni sillä pyyhkiytyi päästä kaikki eli muisti meni kokonaan. Hän ei edes tiennyt kuka hän on. Silloin toin hänelle tuttua musiikkia sairaalaan. Laitoin kuulokkeisiin John Cashia. Kyselin lääkäreiltä, että haittaako tämä. Mutta ne sanoi, että ei haittaa, päinvastoin, se voi olla hyvä asia. Kaikenlainen musiikki varmasti tekee hyvää päälle.

 

Oletko kuullut hoivatahdosta? Siihen voi kirjata henkilökohtaiset toiveensa hoivan suhteen sellaista tulevaisuuden tilannetta ajatellen, jossa ei itse pystyisi ilmaisemaan ajatuksiaan. Hoivatahtoon voi kirjata myös musiikkitahtonsa eli millaista musiikkia haluaisi tällaisessa tilanteessa kuunnella. Mitä biisejä tai artisteja löytyisi ehdottomasti omalta soittolistaltasi?

Onpa vaikea kysymys! Siellä olisi niin paljon! Listallani olisi kaikkea Beatlesistä Billy Eilisheen ja kaikkea sieltä väliltä. Bob Dylania, jazzia, hyvää vanhaa soulia, Nina Simonea, afrikkalaista musaa, brasialaista ja kolumbialaista musiikkia. Musiikkia on niin hirveä määrä. Mutta kaikkea ihanaa, mistä omaiset tietää, että mistä mä suunnilleen pidän. Välillä jotain meditointimusiikkia ja rauhoittumiseen sopivaa musiikkia.

Live-musiikki on aivoterveyden kannalta parasta. Olet esiintynyt paljon. Mikä omista keikoistasi on jäänyt erityisesti mieleen ja miksi juuri se?

En osaa mitään paikkaa sanoa, mutta sellainen keikka, jossa kokee olevansa läsnä ja jossa tapahtuu jotain rutiinista poikkeavaa. Tunne siitä, että on hetkessä. Ja on yleisön kanssa yhtä. Silloin esiintyessä voi unohtaa itsensä ja sen, että meneekö tämä hyvin ja oikein. Se on yllättävän vaikeaa. Ettei vaan suorita ja mieti, ettei pilaa sitä tilannetta, vaan että elää sitä musiikkia. Silloin, kun se sujuu yhdessä muiden soittajien kanssa, niin siinä on sellainen merkillinen yhteys ja sellainen soittamisen syvä tunne.

Eilen keikalla Hyvinkäällä tapahtui poikkeava asia, koska meidän kosketinsoittaja sairastui ja lennosta tuli toinen kaveri paikkaamaan. Ja se oli kyllä jotenkin aika hienoa, se muutti tilannetta, ja me klaarattiin se tosi hyvin ja se kuulosti tosi erilaiselta. Oltiin vähän niin kuin sen normaalin ulkopuolella. Tosi hereillä.

 

Mitkä ovat terveisesi Musiikki parantaa aivoterveyttä -kampanjan seuraajille? 

 

Tosi paljon voimia niille omaisille, jotka ovat muistisairaiden tekemisissä. Näin muusikkona sanon, että kuunnelkaa paljon musiikkia ja käykää kuuntelemassa livenä erilaista musiikkia ja uutta musiikkia. Tukekaa sitä meininkiä ja sitä yhdessäoloa sitten, kun sitä voi ruveta taas varsinaisesti tekemään. Se kyllä kannattaa.