Värttinä Vocals: Mari Kaasinen, Susan Aho ja Karoliina Kantelinen

Mikä sai yhtyeenne lähtemään mukaan Musiikki parantaa aivoterveyttä-kampanjaan? Oliko siihen jokin erityinen syy? 

Olemme mielellämme mukana kampanjassa joka koskettaa monia ja pyrkii löytämään keinoja auttamiseen musiikin avulla.  Ystävä  kysyi mukaan kampanjaan ja halusimme olla mukana tässä tärkeässä aiheessa.

Ihmisten eläessä yhä pidempään muistisairauksia sairastavien lukumäärä kasvaa voimakkaasti. Mitä ajatuksia muistisairaudet teissä herättävät? 

Kyllähän asia meitä huolestuttaa. Vielä meillä kellään ei ole kokemusta asiasta, mutta meillä kaikilla on läheisiä, jotka alkavat olla otollisen ikäisiä näille sairauksille. Oma ikääntyminen ja tulevaisuus myös mietityttävät, sekä mitä voisimme tehdä jo nyt ennakoiden oman aivoterveytemme eteen.

Musiikin positiivinen vaikutus aivojen toimintaan on tutkimusten kautta todistettu. Millainen musiikki tuo teille hyviä fiiliksiä tai auttaa rentoutumaan?  

Meistä jokainen käyttää musiikkia hyvin monipuolisesti oman hyvinvoinnin eteen. Esim. musiikkia käytetään energiaa ja vireyttä nostattavana elementtinä. Toisaaalta musiikista on löytynyt uusi näkökulma hermostoa rauhoittavana tekijänä. Tänä päivänä elämä on hektistä, tavoitteellista ja suorituskeskeistä, hermosto voi olla ylivireys tilassa. Siihenkin musiikki on todella oiva hoitomuoto.

Tutkimusten mukaan ihmisten musiikkimakuun ja lempimusiikkiin vaikuttaa erityisesti 13-17-vuotiaana kuunneltu musiikki. Nuoruuden ja lapsuuden musiikkimuistot säilyvät usein myös muistisairailla, vaikka muut muistot katoaisivat muistista. Siksi muistisairauteen sairastuneet pystyvät laulamaan ulkomuistista monia kappaleita. Mikä voisi olla oman teini-ikäsi ikimuistoisin kappale, jonka muistat vielä vanhanakin?

Susan: Ei yhtä tiettyä kappaletta, Mambaa tuli kuunneltua ja hoilotettua.

Karo:  Sielun Veljet: Muistokirjoitus, Pearl Jam : Alive, Jean Sibelius: Valse triste.

Mari: Mike Oldfield: Moonlight shadow

Musiikkitahto on henkilökohtainen tahdonilmaus, jonka avulla voi ilmaista omat musiikkimieltymykset ja toiveet esimerkiksi siitä, mitä musiikkia tahtoo kuulla, laulaa tai harrastaa. Nämä tiedot ovat tärkeitä sellaista tulevaisuuden tilannetta ajatellen, jossa ei itse pystyisi ilmaisemaan toiveitaan. Mitä biisejä tai artisteja löytyisi ehdottomasti omilta soittolistoiltanne?

Kaikilla ehdottomasti Värttinän koko tuotanto sekä Sibelius. Ja omat valinnat:

Susan: Shantel, Goran Bregovic, Shakira, Jenni Vartiainen, Ismo Alanko, Suomi pop ylipäätään.

Mari: Hassisen kone, Ismo Alanko, Le Mystere des Voix Bulgares,  Anssi Tikanmäki, The Eagles, Carole King

Karo: Ismo Alanko, Manu Chao, Ojos de Brujo, Portishead, Talking Heads, Fleetwood Mac.

Live-musiikki on aivoterveyden kannalta parasta.  Mikä omista keikoistanne on jäänyt erityisesti mieleen ja miksi juuri se?  Keikkoja on Värttinän kanssa tehty jo yli 40 vuotta. Lähiaikojen mieleen jääneistä konserteista tulee mieleen koulukonsertit ympäri Suomea. Lasten keskittyneet ja tunteelliset reaktiot Värttinän musiikkiin ovat olleet meille kovin liikuttavia. Entä mikä on paras keikka, jota olette olleet kuuntelemassa?

Mari: Michael Jackson Helsinki 1997

Karo: Ojos de Brujo Berliini 2006

Susan: Shantel /  Goran Bregovic Helsinki

Tämän vuoden Aivoviikon teema on Aika aivoillesi. Miten te annatte aikaa aivoillenne ja miksi se on tärkeää? 

Tällä hetkellä arki on hektistä ja aikaa omalle itselle on välillä vaikeaa löytää.  Kaikki me laulajat olemme koirien omistajia, joten pääsemme liikkumaan ja rauhoittumaan luonnossa sekä metsässä. Se on hyvä keino rentoutua ja hiljentyä. Onneksi välillä on mahdollista olla ilman aikatauluja ja päästää irti ajatuksista.

Mitkä ovat terveisenne Musiikki parantaa aivoterveyttä -kampanjan seuraajille?

Paljon terveisiä kaikille seuraajille ja voimia omaisille, jotka ovat muistisairauksien kanssa tekemisissä. Musiikin parantava voima ja tunnekokemus on vahva asia.  Kuunnelkaa paljon musiikkia, käykää mahdollisuuksien mukaan livekeikoilla. Musiikki aktivoi aivoja, musiikin voima on ihmeellinen!

Jepa Lambert, mikä sai sinut lähtemään mukaan Musiikki parantaa aivoterveyttä -kampanjaan? Oliko siihen jokin erityinen syy?

Olen miettinyt paljon sitä, miten se vaikuttaa muistiini, että joudun taustalaulajana opettelemaan paljon sanoja. Harjoitan ja käytän koko ajan muistiani; yritän tyhjentää sitä ja täyttää uudestaan. Olen pohtinut, miten paljon vaikutusta sillä on muistiini. Minulla on varmasti geneettisesti riski saada dementia, koska mummillani oli muistisairaus.

Ihmisten eläessä yhä pidempään muistisairauksia sairastavien lukumäärä kasvaa voimakkaasti. Mitä ajatuksia muistisairaudet sinussa herättävät? Koskettavatko muistisairaudet jollain tavalla elämääsi?

Aihe kiinnostaa minua, ja se, miten hoitavaa musiikki on ylipäätään. On ollut ihanaa nähdä video esimerkiksi jostakusta Alzheimeriin sairastuneesta, joka ei pysty puhumaan, mutta pystyykin laulamaan kokonaisen laulun. Se on tosi mielenkiintoista. Uskon, että musiikki parantaa meitä psykofyysisesti. Johdan kuoroa ja siinä on samassa ryhmäterapiaa, laulun harjoittamista ja yhdessä tekemistä. Se on tutkitusti psykologisesti erittäin hyvä.

Äidinäidilläni oli muistisairaus, kun olin teini-ikäinen.

Musiikin positiivinen vaikutus aivojen toimintaan on tutkimusten kautta todistettu. Millainen musiikki tuo sinulle hyviä fiiliksiä? Millainen musiikki auttaa sinua rentoutumaan? Kuunteletko musiikkia keskittymisen tai esimerkiksi liikuntasuorituksen tueksi?

Kuuntelen aika paljon mustaa gospelia. Se on positiivista, voimaannuttavaa ja voimakasta ja piristää. Tykkään kuunnella myös tasaista, luuppimaista soulia, jossa on ehkä kaksi tai kolme sointua ja tietynlainen groove, rytmi. Se on harmonialtaan rikasta ja pehmeää musiikkia, joka vie jonnekin eikä rasita. Esimerkiksi Erykah Badu -tyyppinen soul on tosi rentouttavaa, ja Sade on toinen hyvä.

Liikuntasuorituksessa tykkään käyttää gospelia, koska siitä tulee energiaa. Joskus käytän myös rap-musiikkia ja hiphopia. Haluan, että musiikissa on meininkiä. Kun haluan keskittyä, laitan soimaan jonkun soittolistan, jossa on itselleni tuntemattomia artisteja, ja annan musiikin soljua. Jos jokin pistää korvaan, saatan pysähtyä kuuntelemaan tarkemmin. Pystyn keskittymään paremmin silloin, jos on jotain ääntä kuin että on hiljaista.

Tutkimusten mukaan ihmisten musiikkimakuun ja lempimusiikkiin vaikuttaa erityisesti 13–17-vuotiaana kuunneltu musiikki. Nuoruuden ja lapsuuden musiikkimuistot säilyvät usein myös muistisairailla, vaikka muut muistot katoaisivat muistista. Siksi muistisairauteen sairastuneet pystyvät laulamaan ulkomuistista monia kappaleita. Mikä voisi olla oman teini-ikäsi ikimuistoisin kappale, jonka muistat vielä vanhanakin?

Kun menin yläasteelle, MTV (Music Television) alkoi näkyä. The Soul of MTV -ohjelmassa esitettiin uudempaa R´n´B:tä, kuten Brandya, Mary J. Bligea ja erilaisia tyttöryhmiä, sekä vanhaa soulia, kuten Anita Bakeria ja Chaka Khania. Näitä kappaleita muistaisin ihan varmasti vanhana. Lauloin niitä myös siskoni kanssa kasetille. Jos pitäisi valita vain yksi kappale, se olisi His Eye Is on the Sparrow, jonka Lauryn Hill esitti Nunnia ja konnia -elokuvassa. Tykkään laulaa tätä laulua keikoilla, se on voimabiisini.

Musiikkitahto on henkilökohtainen tahdonilmaus, jonka avulla voi ilmaista omat musiikkimieltymykset ja toiveet esimerkiksi siitä, mitä musiikkia tahtoo kuulla, laulaa tai harrastaa. Nämä tiedot ovat tärkeitä sellaista tulevaisuuden tilannetta ajatellen, jossa ei itse pystyisi ilmaisemaan toiveitaan. Mitä biisejä tai artisteja löytyisi ehdottomasti omalta soittolistaltasi?

Artisteista soittolistalla olisivat ainakin Erykah Badu, Brandy, Mariah Carey, Whitney Houston, Sade sekä The Clark Sisters. Kappaleista listalla olisivat His Eye Is on the Sparrow´n lisäksi Brandyn I Wanna Be Down, Saden Cherish the Day, Chaka Khanin Through the Fire ja Mariah Careyn Butterfly.

Live-musiikki on aivoterveyden kannalta parasta. Olet esiintynyt paljon. Mikä omista keikoistasi on jäänyt erityisesti mieleen ja miksi juuri se? Entä mikä on paras keikka, jota olet ollut kuuntelemassa?

Monta keikkaa on jäänyt mieleen jonkin tunnekokemuksen myötä. Mutta muistan aina sen, miten paljon minua jännitti, kun hain 11 vuotta sitten kilpailemaan Voice of Finlandiin. Osasin biisin tosi hyvin, mutta toistin sitä koko ajan voittaakseni jännityksen. En unohda sitä biisiä (Beyoncén Halo) varmaan koskaan.

Voisin mainita lempparini Erykah Badun ja Chaka Khanin, jotka lauloivat peräkkäin Pori Jazzissa vuonna 2017. Mutta valitsen kuitenkin Whitney Houstonin vuoden 1999 keikan, joka oli erityinen, kun hän päätti laulaa gospelia. Silloin Whitneyn ääni vielä toimi.

Tämän vuoden Aivoviikon teema on Aikaa aivoillesi. Miten sinä annat aikaa aivoillesi ja miksi se on tärkeää?

Joudun joka viikko vähän niin kuin pänttäämään kokeisiin, kun harjoittelen kappaleita eri artisteille. Harjoittelumetodini on se, että kuuntelen ja toistan laulun monta kertaa ja kirjoitan sanoja ylös. En pysty välttämättä oppimaan kaikkea, mutta ison osan kuitenkin. Sitten minun pitää unohtaa ne biisit aika nopeasti, että pystyn aloittamaan saman uudestaan. Nollaan yleensä aivot pelaamalla jotain tietokonepeliä, tai jos on kynä ja paperia, pelaan sudokua tai jotain ”yhdistä 3” -tyyppistä peliä. Se auttaa unohtamaan pänttäämisen tai jonkun biisin ajattelemisen. Sen jälkeen on helppoa mennä nukkumaan ja saada aivot ”pois päältä”. Vaikka pelit ovat periaatteessa logiikkaa, niin ne jotenkin rauhoittavat musiikkipuolen. Lukeminen voisi olla hyvä myös, mutten ole nyt hetkeen lukenut.

Mitkä ovat terveisesi Musiikki parantaa aivoterveyttä -kampanjan seuraajille?

Haluan ehdottomasti lähettää sellaisia terveisiä, että musiikkia kannattaa harrastaa, osaa laulaa tai ei. Siitä on paljon tutkimuksia, kuinka hyödyllistä on laulaa autossa, suihkussa tai kuorossa. Kuorolaulua suosittelen ihan kaikille, koska Suomi on kuorojen luvattu maa. Suomessa on paljon eritasoisia kuoroja ja varmasti löytyy jokin ryhmä, johon pääsee laulamaan. Ehdottomasti kaikki laulamaan!

Antti Autio, mikä sai sinut lähtemään mukaan Musiikki parantaa aivoterveyttä-kampanjaan? Varmasti se oli omakohtainen kokemus isoisäni muistisairaudesta. En muista miten musiikki näytteli roolia siinä isoisän sairaudessa, mutta aihe on läheinen.

Ihmisten eläessä yhä pidempään muistisairauksia sairastavien lukumäärä kasvaa voimakkaasti. Mitä ajatuksia muistisairaudet sinussa herättävät?  Pelottavia ajatuksia. Ajattelen niin, että se ihminen ikään kuin katoaa sieltä jossain vaiheessa muistisairauden myötä. On tosi hurjan näköistä, kun on omaa läheistä seurannut, miten se ihminen ja persoona pikkuhiljaa muuttuu.

Musiikin positiivinen vaikutus aivojen toimintaan on tutkimusten kautta todistettu. Millainen musiikki tuo sinulle hyviä fiiliksiä? Riippuu vähän mielentilasta, mutta välillä vaikka sellainen mikä vastaa sitä omaa mielentilaa. Surullisena ollessa surullinen musiikki tuo sitä omaa tunnetta esiin paremmin kuin vastakkainen tunne. Välillä sitten onkin hieno veto, että kuunteleekin päinvastaista kuin se oma fiilis on sillä hetkellä.

Millainen musiikki auttaa sinua rentoutumaan?  Tilanteen mukaan. Ei ole vielä löytynyt patenttiratkaisua mikä saisi aina rentoutumaan, joten täytyy aina kokeilla erilaisia tapoja.

Tutkimusten mukaan ihmisten musiikkimakuun ja lempimusiikkiin vaikuttaa erityisesti 13-17-vuotiaana kuunneltu musiikki. Nuoruuden ja lapsuuden musiikkimuistot säilyvät usein myös muistisairailla, vaikka muut muistot katoaisivat muistista. Siksi muistisairauteen sairastuneet pystyvät laulamaan ulkomuistista monia kappaleita. Mikä voisi olla oman teini-ikäsi ikimuistoisin kappale, jonka muistat vielä vanhanakin? Se on joku David Bowien biisi tai sitten CMX:n Vierasta viljaa.

Musiikkitahto on henkilökohtainen tahdonilmaus, jonka avulla voi ilmaista omat musiikkimieltymykset ja toiveet esimerkiksi siitä, mitä musiikkia tahtoo kuulla, laulaa tai harrastaa. Nämä tiedot ovat tärkeitä sellaista tulevaisuuden tilannetta ajatellen, jossa ei itse pystyisi ilmaisemaan toiveitaan. Mitä biisejä tai artisteja löytyisi ehdottomasti omalta soittolistaltasi? Beach House löytyisi listaltani ainakin.

Live-musiikki on aivoterveyden kannalta parasta. Mikä omista keikoistasi on jäänyt erityisesti mieleen ja miksi juuri se? Monikin keikka on jäänyt mieleen voimakkaasti. Ekana tulee mieleen keikka Riihimäellä: soitin biisin nimeltään Emmanuel joka kertoo isoisästäni. Yleisössä oli ihmisiä jotka tunsivat isoisäni silloin, kun hän oli vielä elossa. Se oli jotenkin pysäyttävää. Tämän kappaleen olen tehnyt silloin, kun isoisäni oli juuri kuollut. Halusin muistaa hänet sellaisena kuin hän oli ennen muistisairauttaan. Muistisairaus väritti sitä loppuaikaa niin voimakkaasti.

Entä mikä on paras keikka, jota olet ollut kuuntelemassa?

Se oli Beach Housen keikka Flow-festareilla. Itkin koko keikan läpi.

Tämän vuoden Aivoviikon teema on Aika aivoillesi. Miten sinä annat aikaa aivoillesi ja miksi se on tärkeää? Annan aikaa aivoilleni ihan musiikilla, uppoudun siihen voimakkaasti. Se on henkireikäni, jolla pääsee huolista pois ja saa ajatuksia muualle. On uskomatonta miten musiikki rauhoittaa ajattelua.

Mitkä ovat terveisesi Musiikki parantaa aivoterveyttä -kampanjan seuraajille? Musiikki tuo ihmisiä yhteen. Riippumatta siitä missä paikassa itse on sillä hetkellä voi kokea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa ja se on hienoa. Musiikkia kannattaa tehdä ja olla sen äärellä. Olipa muusikko tai kuuntelija niin musiikista saa yhteenkuuluvuudentunteen.

Noora Louhimo, mikä sai sinut lähtemään mukaan Musiikki parantaa aivoterveyttä-kampanjaan?

Musiikki on ollut itselle eräänlainen terapiamuoto ihan lapsuudesta asti. Olen kova puhumaan, mutta vaikeat asiat olen yleensä käsitellyt musiikin kautta. Musiikki on ollut iso osa minun mielenterveyttäni,  läpi elämäni. Olen joko kuunnellut, tehnyt musiikkia tai laulanut. Dramaattisesti sanottuna musiikki on pelastanut minut! Olen löytänyt tällaisen taide- ja kulttuurimuodon mikä on auttanut minua henkisesti.

Ihmisten eläessä yhä pidempään muistisairauksia sairastavien lukumäärä kasvaa voimakkaasti.

Mitä ajatuksia muistisairaudet sinussa herättävät? Ensimmäisenä tulee mieleen sana suru. Ymmärtääkseni muistisairaus on sellainen, että ihminen tavallaan menettää itsensä, kun menettää muistot josta koko identiteetti koostuu. Totta kai asiaa ajattelee henkilökohtaisten kakkuloiden läpi, että jos joskus itselle tulisi tällainen niin se tarkoittaisi että menettää ne itselle tärkeimmät asiat. Se on ehkä pelkona, että unohtaisin rakkaat läheiset ja rakkaan musiikin. Olen katsonut dokumentteja muistisairauksista ja ymmärtänyt, että musiikki auttaa näitä muistisairaita ihmisiä ettei se sairaus etenisi niin nopeasti.

Koskettavatko muistisairaudet jollain tavalla elämääsi?

Isoäitini sairasti muistisairautta viimeisillä vuosillaan. Konkreettisesti näin sen, että hän ei muistanut enää kuka minä olin tai kuka hänen oma tyttärensä oli. Se oli ehkä surullisin asia, mitä olen elämässäni kokenut. Äidinäiti oli suurin esikuvani ja jota katsoin ylöspäin. Oli ikävää seurata isoäitini muistisairauden viimevaiheita.

Musiikin positiivinen vaikutus aivojen toimintaan on tutkimusten kautta todistettu. Millainen musiikki tuo sinulle hyviä fiiliksiä?

Kirjo on hyvin laaja! Vaikka olen ehkä tunnetuin heavy metal -yhtyeestä Battle Beast, niin mun juuret juontaa bluesin, soulin ja popmusiikin äärelle. Kuuntelen eri tunteisiin ja tilanteisiin sopivaa musiikkia, mutta eniten kulutan klassista rockia, klassista musiikkia, bluesia ja jazzia. Rauhoittumista ja keskittymistä varten saatan kuunnella meditaationauhoitteita. Tosi monipuolisesti eri tuntemuksiin, fiiliksiin ja elämäntilanteisiin tulee kuunneltua. Kaikista elämäntilanteista on tehty kappaleita joihin pystyy samaistumaan ja saamaan sitä mahtavaa rikkautta mitä musiikissa on.

Tutkimusten mukaan ihmisten musiikkimakuun ja lempimusiikkiin vaikuttaa erityisesti 13-17-vuotiaana kuunneltu musiikki. Nuoruuden ja lapsuuden musiikkimuistot säilyvät usein myös muistisairailla, vaikka muut muistot katoaisivat muistista. Siksi muistisairauteen sairastuneet pystyvät laulamaan ulkomuistista monia kappaleita.  Mikä voisi olla oman teini-ikäsi ikimuistoisin kappale, jonka muistat vielä vanhanakin?

Kyllä se olisi Whitney Houstonin esittämä I will always love you. Muistan kuulleeni sen viidennellä luokalla ja se teki minuun suuren vaikutuksen. Siitä lähti polku jota pitkin lähdin kehittämään itseäni suuriääniseksi laulajaksi. Janis Joplinin Piece of my heart tuli muutamia vuosia myöhemmin ollessani 19-vuotias. Se biisi on vienyt minua rokkimeininkeihin ja mullistanut maailmani. Sen takia olen myöskin hevilaulaja, eli kyllä, musiikki voi muuttaa koko elämän! Ihan yksikin kappale.

Musiikkitahto on henkilökohtainen tahdonilmaus, jonka avulla voi ilmaista omat musiikkimieltymykset ja toiveet esimerkiksi siitä, mitä musiikkia tahtoo kuulla, laulaa tai harrastaa. Nämä tiedot ovat tärkeitä sellaista tulevaisuuden tilannetta ajatellen, jossa ei itse pystyisi ilmaisemaan toiveitaan. Mitä biisejä tai artisteja löytyisi ehdottomasti omalta soittolistaltasi?

No siinä olisi kyllä pitkä lista! Kyllä mä haluaisin kuulla Whitney Houstonia, Celine Dionia, Ella Fitzgeraldia ja Janis Joplinia. Myös hevipuolelta Bruce Dickinsonia, Iron Maidenia, Ronnie James Dioa. Michael Jacksonia...niitä on ihan hirveä liuta, mutta tuossa nyt muutama. Se musiikki mitä haluan kuulla liittyy aina siihen laulajaan, jos hän on tehnyt minuun suuren vaikutuksen.

Live-musiikki on aivoterveyden kannalta parasta. Olet esiintynyt paljon.  Mikä omista keikoistasi on jäänyt erityisesti mieleen ja miksi juuri se?

Eniten mieleen on jäänyt viimeisin, Tampereen Pakkahuoneen loppuunmyyty keikka. Siellä vaan tuntui olevan kaikki elementit, energia ja kaikki kohdillaan. Se on parasta, kun yleisö ja bändi jakaa rakkauden siihen musiikkiin, fiilistelee täysillä ja jakaa sen energian yhdessä. Sellaista euforiaa ei ole missään muualla kuin livekeikoilla.

Entä mikä on paras keikka, jota olet ollut kuuntelemassa?

Olin katsomassa puolisoni kanssa Toton keikkaa Turun Logomossa. Silloin oli sellainen olo, että en ole koskaan nähnyt tai kuullut parempaa keikkaa kuin se. Siinä oli kaikki kohdillaan! Ja syy ei ollut se, että he olisivat soittaneet tai laulaneet täydellisesti vaan se kemia mikä bändillä oli siellä lavalla. He olivat hyvällä tuulella ja kaikki bailasivat yleisössä. Koko keikan ajan oli ihana atmosfääri ja lämmin tunnelma. Ei tullut yhtään sellainen olo, että “hei me ollaan isoja staroja”, vaan he olivat ihmisinä ihmisten kanssa. He olivat nauttimassa musiikista ja antamassa meille sen elämyksen. Se oli tosi upea kokemus.

Tämän vuoden Aivoviikon teema on Aika aivoillesi. Miten sinä annat aikaa aivoillesi ja miksi se on tärkeää?

Hyvä kysymys! Itsekin toivoisin, että voisin antaa enemmän aikaa aivoilleni, kun on aina miljoona rautaa tulessa. Otan aikaa aivoilleni esimerkiksi meditoimalla 10 minuuttia päivässä. Tai ennen nukkumaan menoa otan luonnoslehtiön ja alan piirtämään, ns. “aivotonta piirtämistä”. Se on rentouttavaa. Välillä yritän vaan tyhjentää pään ja sellainen onnistuu vaikka kävelylenkillä. Minä olen sellainen touhuava ihminen ja välillä on vaikea pysyä paikoillaan. Meillä on kanala ja siellä touhuaminen on aivojen tyhjennyshetki. Kun hoidan kanoja ja teen askareita, samalla käsittelen asioita ja tyhjennän päätäni.

Mitkä ovat terveisesi Musiikki parantaa aivoterveyttä -kampanjan seuraajille?

Kuunnelkaa musiikkia, käykää livekeikoilla ja tukekaa lempiartistejanne. Heillekin on niin tärkeää, että jaetaan energiaa ja rakkautta musiikkiin yhdessä. Voimme edesauttaa toistemme mielenterveyttä ja muistiterveyttä sillä, että kuunnellaan musiikkia ja käydään keikoilla. Musiikki on elintärkeää eikä sen voimaa kannata aliarvioida. Kannattaa löytää itselle tärkeää musiikkia ja nauttia siitä täysillä.